Olen siis lähes vegaani ruokavalioltani. En käytä lihaa, munia, maitoa enkä liivatetta.

Pyrin syömään monipuolisesti mutta kevyesti. Kasvisruokavalioni kautta olen päässyt eroon lievästä "hiilari-kammostani", jonka sain, kun laihdutin ensimmäistä kertaa. Yhdessä vaiheessa söin leipää tuskin lainkaan ja vältin muutenkin viljaa. Kavisruokavaliossa viljalla on tärkeä asema hiilihydraattien saannin lisäksi myös proteiinin lähteenä. Mm soijapapu sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, mutta monista muista palkokasveista puuttuu yksi tai kaksi aminohappoa, joita taas on täysjyväviljassa. Tämän takia täysiarvoinen proteiiniannos koostuu sekä palkokasveista että viljasta.  Voin siis hyvällä omatunnolla syödä täysjyväleipää ja muuta viljaa, joskin kohtuudella.

Aloitan aamuni lähes aina kaurapuurolla pellavansiemenrouheen kera, jonka nautin hedelmän tai marjojen kera. Myös kahvi maistuu usein aamulla. Koulussa on tarjolla myös vegaaniruokaa, mikä on yleensä ihan  menevää. Ravintoarvon kannalta ruoka on yleensä melko köyhää (esim. porkkanakroketteja), joten syön koulussa melko niukasti. Välipalaksi haukkaän esim. omenan. Kotona syön aterian, mikä koostuu lähes aina ainakin salaatista ja sitten jostakin papuruuasta ja myös leivästä. Illalla saatan syödä vielä esim hedelmän tai leipää...

Perusruokavalioni onkin kunnossa. Painonhallintaani haittaavat herkutteluni. Saatan vaikka syödä ihan kauheasti leipää (ja kaiken lisäksi vielä vaaleaa pullamössöleipää). Toinen ongelmani on sokeriset herkut, kuten tumma suklaa, soijajäätelö tai sokeriset kuivahedelmät. Tavoitteenani olisi herkutella mielummin hedelmillä, marjoilla ja kasviksilla.

Ruoka on hyvää ja syöminen on kivaa.Vaikka suhteeni ruokaan on joskus lähennellyt viha-rakkaus-suhdetta, on se pohjimmiltaan ennen kaikkea rakkaussuhde!