Haluaisin kertoa, miten minä kiinnostuin eläinten oikeuksista ja kasvissyönnistä.

Kaikki alkoi siitä, kun menin lukioon (noin vuosi sitten). Ilmottauduin ensimmäistä kertaa vegetaristien listalle, vaikka en mikään kasvissyöjä ollutkaan. Minä vain pidin kasvisruuasta.Noin puoli vuotta söin koulussa kasvisruokaa ja kotona sekaruokaa. Kiinnostuin tuolloin eläinten asemasta ihmiskunnassa,mikä sai minut ottamaan selvää aiheesta. Luin lehtiä (Animalia, Vegaia), kirjoja ja opiskelin aihetta netissä. Näin järkyttäviä videoita ja kuvia, mitkä tekivät minut pahoinvoivaksi ja saivat minut itkemään. En voinut ymmärtää, miten kukaan ihminen saattoi olla niin julma eläimelle. Turkistarhaus, eläinten tehotuotanto ja eläinkokeet pistivät miettimään.

Myös perheeni huomasi heräämiseni. He vain tuhahtelivat, kun tein itse itselleni kasvisruokaa muiden syödessä lihapullia. Myöskään "kana" eli siis jalostettu hybridi-broileri ei enää maistunut. Maito vaihtui soijajuomaksi ja munat vaihtuivat luomumuniksi (silloin harvoin kun niitä söin).Vähitellen ruokavalioni muuttui oudoksi "joustavaksi vegetarismiksi", mitä se on kai edelleenkin. Pystyn tilanteen vaatiessa syömään lihaa, mutta vältän sitä parhaani mukaan. Käytän maitoa vain harvoin, pieninä määrinä ja saatan syödä kalaa. Voi olla, että tieni johtaa silti lopulta täydelliseen vegetarismiin.

Olen ottanut eläimet huomioon myös muilla elämäni saroilla. Halpis-meikit  vaihtuivat meikkeihin, joita ei ole testattu eläinkokeila. Turkissomisteita en ostaisi edes vahingossa.

Myös kiinnostukseni ympäristönsuojelua kohtaan edesauttoi ruokavalioni muutosta. Ruokavaliolla on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Ystäväni ovat reagoineet kukin omalla tavallaan. Toiset hyvällä tavalla ja toiset huonolla. Eniten minua loukkasi hyvän ystäväni kysymys liittyen kasvissyöntiini: " Kuinka kauan tota pelleilyä on sitten jatkunu?"

Arvomaailmani  ja näkemykseni ovat muuttuneet paljon kuluneen vuoden aikana. Tapani tarkastellä ympäristöäni on erilainen. Loputon tiedonhaluni antoi minulle voimia. En voinut vain sulkea silmiäni ja hyväksyä eläimiin ja luontoon kohdistuvat kauheudet.